4. Viikko

Pentujen neljäs viikko on jälleen tuonut paljon uutta ja ihmeellistä. Jokainen on saanut omaa aikaa yhdessä kasvattajan ja muiden perheenjäsenten kanssa. Reippat pienokaiset ovat käyneet yksin tutkimassa talon huoneita ja erilaisia alustoja hyvällä menestyksellä. Ensi viikolla vähän testaillaan pentuja ja niiden ominaisuuksia sekä teemme pienen retken metäspolkuja tallomaan. Jokainen on opetellut syömään omasta kupista ja myös raakaruokinnan saloihin on paneuduttu kalkkunankaulojen muodossa. Jestas, että ne olivatkin hyviä! Myös mummokoira Vilmalla on ollut iso vastuu pentujen sosiaalistamisessa ja leikittämisessä. Pennut ovat ihan hurmioituneita Vilman ylenpalttisesta rauhallisuudesta ja hellistä otteista. Jälleen koko porukan vauhti on kiihtynyt hurjasti ja jokainen hyppii ja laukkaa jo melkoista vauhtia! hampaita käytetään edelleen täysin surutta kaikkeen, mikä vain eteen osuu. Toisaalta on varmaan ihan turha miettiä, että miksi kädet ja nilkat on ihan haavoilla.. Kaikki tulevat omistajat ovat käyneet katsomassa pentuja ja olen niin kovin onnellinen siitä, että jokainen on tuntunut alusta saakka niin tutulta ja samoilla ajatuksilla varustetuilta. Uskon vakaasti, että saamme taas ihanaa uutta energiaa tiiviiseen DS perheeseemme!

Niin paljon iloa, mutta niin äärettömän paljon surua on viikko pitänyt sisällään. Tästä johtuen viikon kuulumiset ovat pahasti myöhässä, mutta asiaa voin järjellä ajatella vasta nyt ja pukea sen jotenkin järkeväksi tekstin muodossa. Lime tyttöpentu on ollut ihan kuin mikä tahansa muu iloinen ja virkeä pentu. Se on kasvanut sisarustensa kanssa samaa tahtia ilman mitään merkkejä tulevasta. Kiinteään siirtyminen sujui siltäkin ongelmitta, mutta ajoittain huomasin sen oksentelevan ruuan jälkeen. Siirryin sen kanssa lempeämmin kiinteään, josko siinä olisi vastaus oksenteluile. Oksentelu oli alkuun ajoittaista ja sitä ilmeni noin neljän päivän välein kerran päivässä. Lime oli yhtä leikkisä ja terhakka, kuin muutkin pennut ja se jaksoi telmiä takapihalla emänsä johdolla hienosti. Aloin kiinnittämään nielemisen vaikeuteen ja kipuiluun huomiota jo viikko sitten ja miettimään, että pienellä ei ole ihan kaikki kyllä kunnossa. Otin asian heti hoitaakseni ja varasin ajan eläinlääkäriin, jossa toivon mukaan selviää, että mikä pikkuista vaivaa. Halusin uskoa viime torstaihin saakka, että ongelma on hoidettavissa oleva ja että pikku-Lime kasvaa ja kehittyy meidän kaikkien luona niinkuin muutkin. Lime tutkittiin tarkasti ja varjoaineröntgenin, sekä neurologisen statuksen jäkeen diagnoosi oli musertava. Vagus-hermon aikauttama neurologinen ongelma estää pentua nielemästä kunnolla ja täten se oksentelee. Tila oli aihauttanut jo polvilumpiorefleksien vajavaisuutta, silmien vilkkuluomien liiallista esillä oloa ja nieluhalvaus olisi lopullinen syy tälle kaikelle. Pentu ei ikinä tulisi syömään kunnolla ja sen elämänlaatu olisi täten todella kurjaa. Tästä johtuen ainoa paras ja ennen kaikkea oikea ratkaisu rakkaalle pikkuiselle olisi päästää se ikuiseen uneen ja kivuttomuuteen. Toivoa ei olisi paranemisesta ja sen kipujen pitkittäminen olisi ollut erittäin itsekästä. Sen verran tärkeitä ja rakkaita nämä kaikki pikkuiset ovat ja tottakai myös isot koirat, että en halua koskaan kenenkään kärsivän tarpeettomasti.

Pikku-Lime, joka olisi eläessään kantanut osittain äitinsä nimeä ollen Dancing Spirit Be My Hope, nukahti rauhallisesti syliini. Sain jättää pikkuiselle rauhassa hyvästit ja kiitin sitä kaikkien meidän puolesta, että oli tähden lentona osa meidän perhettä. Se oli pentu, jonka luonne oli täyttä kultaa. Iloinen ja erittäin rohkea pentu, jolla olisi ollut rodulle paljonkin annettavaa upean luonteensa sekä ulkomuotonsa ansiosta. Pikkuinen sai nukahtaa ikiuneen rauhassa emänsä lelu kainalossa. Se lähti saman lelun kanssa tuhkaukseen ja palaa jälleen sinne, missä sen paikka on. Meidän kanssa meidän omassa kodissa emän ja mummon luona.


Rakas pikku-Lime, kiitos kaikesta, emme unohda sinua koskaan! Harmi etten ehtinyt sinua rekisteröidä, mutta silti sait arvokkaan ja ihan ikioman nimen. Alla viimeisiä kuvia tästä niin kauniista pikkuisesta, joka sai koko keskiviikon laatuaikaa äidin kanssa <3
Alempana myös kuvat viimeistä kertaa koko katraasta, jossa Limekin mukana.

29.7.2018 - 30.8.2018

Dancing Spirit Be My Hope "Lime"

"Jos sua ei ois ollut,
niin olisin keksinut sut.
Ois susta samanlainen tullut,
mitään en ois muuttanut."

Pojat

Turkoosi uros

Vihreä uros

Tytöt

Oranssi narttu

Aniliini narttu

Keltainen narttu

Punainen narttu

Violetti narttu

Vaaleanpunainen narttu

Lime narttu