3viikko

3. Viikko

Kolmas viikko pentujen elämässä on ollut jännittävä, sillä paljon on tullut uutta asiaa ihmeteltäväksi. Viikon alussa jokainen sai ensimmäisen matolääkityksen ja sekös oli pahaa! Canex-tahna meni jokaisella kumminkin hyvin alas hupaisista ilmeistä huolimatta. Pian tämä vääryys kumminkin unohdettiin ja jokainen alkoi ahkerasti leikkimään. Alma-äiti vahti tilannetta tarkasti pentuportin takaa ja välillä vilkuili minua sillä silmällä, etten vain tee pahaa sen pienokaisille.
Toinen uusi ja melko isokin muutos on tullut pentujen arkeen, sillä ne ovat päässeet ulkoilemaan joka päivä! Vauhti pentuhuoneessa on yltynyt sen verran paljon, että ulkona on muutenkin mukavempi painia sisarusten kanssa ja harjoitella juoksuaskelten ottamista. Ulkona on iso aidattu alue pennuille kaikkine virikkeineen, jossa voi turvallisesti ulkoilla Alman tarkan silmän alla. Mummokoira Vilmakin on jo osallistunut hienosti pentujen hoitamiseen ja reviirin vartioiminen on tullut sillekin sitä myöden paljon aihellisemmaksi. Ikää on kolme viikkoa ja luonteen alkavat tulla esiin jokaisella. Uskomattoman toimeliaita ja terhakoita nämä pienokaiset kyllä ovat! Sisarukset painivat ja käyttävät hampaita toisiinsa ihan surutta ja välillä pieni kuonokin menee jo kovasti ryttyyn kehittyvän hammasrivistön loistaessa. Muutama täpäkkä tyttö on erottunut joukosta ja usein niiden hampaissa nämä muut sitten ovat. Onneksi kukaan ei jää "sanattomaksi", vaan annetaan ihan samalla mitalla takaisin. Sitten yhdessä hetkessä koko kööri onkin nukahtanut osittain päällekkäin nukkumaan. Ulkona olevat äänet mm. ruohonleikkuri, lentokoneet, naulapyssyn äänet yms eivät ole aiheuttaneet mitään reagointia pennuissa. Hyvä niin!

Kiinteää ruokaakin on jo maisteltu ja voi jestas kun se oli hyvää! Jauhelihaa kananmunankeltuaisella meinasi viedä kyllä sormetkin mennessään. Siitä lähtien pennut ovatkin maistelleet enenevissä määrin päivittäin kiinteää ruokaa ja syövät nyt vajaa 4 viikon ikäisinä kolme pientä ateriaa päivässä +välipalalla viili. Jokaisella on hyvä ruokahalu ja hienosti on myös opeteltu syömään kiposta.

Alma on palautunut synnytyksestä hienosti. Vuoto on loppunut nyt kokonaan ja nykyinen Rouva onkin varsin hienossa kunnossa, vaikka odotin sen aavistuksen ehkä kuivahtavan tämän kokoisen katraan elättämisestä. Mutta mikäpä siinä, kun ruokinta ja kaikki ovat kunnossa, niin emäkin voi koko pikkupentuajan hyvin. Kovasti Almaa kiinnostaa pentujen lelut ja muutaman kerran onkin lievää mustasukkaisuutta ollut ilmassa ja pennuilta on haettu lelut pois! :D Onneksi Almakin on alkanut ymmärtää, että nämä pienet karvapallot ovatkin koiria ja niiden kanssa voi leikkiä. Leikit ovatkin olleet vielä varsin yksipuolisia Alman juostessa lelu suussa edellä ja pienet yrittävät pysytellä perässä varmaankin lähinnä maitobaari mielessä. Taisipa äitikoiraakin alkaa vähän lapsettamaan, kun sulloutui pentujen juoksuaitauksessa olevaan pieneen telttaan ja sieltä leikitti pentuja. Ihana on katsella, kun kaikki voivat hyvin ja ovat elinvoimaisia.